Sirpan elämäntarina
Sirpa Alho-Törrösen elämäntarina on täynnä kohtalon oikkuja, joista jokainen on kasvattanut ja opettanut
häntä toimimaan hyvänä kansanedustajana.
Juuret
Sirpan äiti on eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Outokummussa. Sirpan isä on eläkkeellä oleva
palomestari samasta entisestä kaivoskaupungista. Äidin puolen suku on Karjalasta aikoinaan tullut, ja sittemmin
äidin puolen isovanhemmat ovat olleet kaivostyöläisiä. Isän puolen suku on alkuperäisiä itäsuomalaisia -
Sirpan isoisä oli rekka-autoyrittäjä yhdessä poikiensa kanssa ennen siirtymistään kaivospalokunnan palomestariksi.
Muutoin isän puolen suvusta löytyy maanviljelijöitä ja käsityöläisiä - tosin löytyypä merimieskin.
Nuoruus
Sirpa syntyi Outokummussa ja harrasti nuorena partiotoimintaa edeten sudenpennusta vartionjohtajaksi. Partiotoimintaan
liittyvä luonnossa vaeltaminen ja leiriytyminen sekä erilaisten merkkien suorittaminen oli hänelle mieleen.
15-vuotiaana Sirpa palkittiin Mannerhei-soljella aktiivisesta ja esimerkillisestä toiminnasta.
Sirpa oli myös aktiivinen seurakuntanuori. Lukion jälkeen Sirpa lähti opiskelemaan Diakonissaopistoon.
Perheen perustaminen
Sirpa tapasi diplomi-insinööriksi opiskelevan, tulevan puolisonsa Pekan yhteisellä bussimatkalla - Pekka matkalla armeijaan ja Sirpa opiskelupaikkakunnalle.
He menivät naimisiin 83 ja saivat ensimmäisen lapsena parin vuoden päästä 1985. Nuoremmat seurasivat
1986 ja 1989. Sirpa työksenteli aluksi sairaanhoitajana ja diakonissana - pisimpään hän oli töissä vanhainkodissa.
Ilmeisesti lapsiperhe ja päivätyö lukuisine yövuoroineen jättivät vielä ylimääräistä energiaa, sillä Sirpa aloitti
myös kasvatustieteen maisterin opinnot Tampereen Yliopistossa. Ymmärrettävistä syistä Sirpa valmistui kuitenkin vasta 2000-luvullla.
Yrittäjäksi he olivat ryhtyneet jo 1989, mutta jo parin vuoden päästä seurannut lama oli haasteellista aikaa
lapsiperheelle.
Yrittäjyys
Yrittäjän taival ei ole koskaan helppo, ei etenkään lapsiperheen yrittäjyys. Vuonna 1989 perustettu koulutusyritys sai nopeasti
asiakkaikseen lukuisia terveydenhuollon ja seurakunnan yksiköitä ja muutamia suuryrityksiä. Tärkeimpiä aiheita olivat
viestinnän, työmenetelmienja työyhteisön kehitys. Näissä aiheissa pariskunta oli huippuosaajia, sillä heidän
osaamisensa täydensivät toinen toisiaan: Sirpan ihmisläheinen ja Pekan teollisuus- ja talouspainotteinen koulutus ja työkokemus.
Kuitenkin jo parin vuoden kuluttua 90-luvun alussa niin suuryritykset kuin valtio aloittivat tiukan säästökuurin.
Niin valtio kuin yritysmaailma halusivat turvata ydintoiminnan jatkumisen ja kehitystoiminta lähes loppui kokonaan.
Pekka sai onnekseen paikan insinöörien opettajana ammattikorkeakouluta, jonka turvin selvittiin pahimmasta vaiheesta.
Sirpan ja Pekan yrittäjyys kuitenkin jatkui. Mietittyään uusia vaihtoehtoja he löysivät kontaktiensa kautta uuden
biokemiallisen pesuaineiden valmistustavan. Pesuaineet valmistettiin täysin biohajoavista aineista, joten ne olivat erityisen
ympäristöystävällisiä. Ympäristöystävällisyys oli monien huolenaiheena heidän nähtyään luonnon kärsimät vahingot 80-luvun aikana.
Monilla muilla perheille oli kuitenkin myös vaikeaa rahatilanteen suhteen. Pesuaineiden myynti lähtikin sujumaan ehkä jopa
merkittävämmissä määrin siksi, ettei niihin sekoitettu täyteaineita eikä vettä. Pyykinpesuainepurkki kestikin monella asiakkaalla jopa 2 vuotta.
Liiketaloudellisesti ei ole kovin järkevää myydä pesuainetta, jonka yksi pakkaus kestää kaksi vuotta. Mutta tällä keinoin Sirpan
lapsiperhe selvisi laman yli, ja yritystoiminta jatkui.
Menestys
Laman taittuessa oli yleinen taloustilanne parantunut, mutta työmarkkinat olivat käyneet läpi täyden myllerryksen.
Monia vaivasi edelleen lamavuosien kokemukset. Monet toimialat olivat kadonneet, ja monet olivat vielä hämillään oman elämäntilanteensa suhteen.
Suomen hallitus teki periaatepäätöksen tukea hämillään olevia ihmisiä pääsemään siirtymäkauden yli. Työministeriölle annettiin
tehtäväksi etsiä lahjakkaita yrittäjiä toteuttamaan ohjaavia ja valmentavia työvoimakoulutuksia. Sirpan ja Pekan
perustama yritys todettiin yhdeksi tällaiseksi: tehtaiden johto- ja konsultointitehtävissä toiminut DI Pekka
ja diakonissa-sairaanhoitaja, kasvatustieteilijä-kouluttaja Sirpa tunsivat työparina niin liike-elämän nykyrealiteetin kuin
osasivat valmentaa, ohjata ja kohdata ihmiset yksilöinä. 90-luvun aikana heidän yrityksensä kasvoi opiskelijamäärällä
mitattuna yhdeksi Suomen suurimmista yksityisistä koulutusorganisaatioista.
Menestys luo menestystä, sanotaan. Niin oli myös Sirpan ja Pekan tapauksessa. Kun vaikeusvuodet oli voitettu ja koulutusyritys kasvanut
yhdeksi parhaista, näkivät he uusia mahdollisuuksia. Enää he eivät kuitenkaan olleet yksin, vaan mukana olivat aikuiset, tai ainakin lähes aikuiset, lapset.
2000 -luvun alun teknologiabuumin yhteydessä he olivat yhtenä edelläkävijöistä avaamassa suomalaista verkkokauppakenttää. Riskit pidettiin kuitenkin
hallittuina ja kyseinen verkkokauppayritys on edelleen kasvuyritys, vaikka monet kilpailijoista kaatuivatkin ns. teknologiakuplan kaatuessa.
Vuonna 2004 Suomeen tuli laki sosiaalisista yrityksistä. Samaan aikaan Varkauden kaupunki - tuolloinen perheen kotikaupunki - oli luopumassa
työpajatoiminnasta. Sirpa ja Pekka katsoivat työpajatoiminnan jatkamisen olevan tärkeää ja päättivät aloittaa vastaavan toiminnan yksityisesti.
Syntyi yksi ensimmäisistä sosiaalinen yrityksistä Varkauteen, ISB Itä-Suomen Balanssi Oy.
Kohti uusia haasteita
Joidenkin ihmisten energisyys johtaa aina kohti uusia haasteita. Sirpan kohdalla uudet haasteet ovat löytyneet
yhteiskuntaan vaikuttamisesta. Toisaalta jo hänen koulutusalan yrityksen tavoitteena oli auttaa ihmisiä yksilöinä
löytämään oma polkunsa, oma reittinsä. Viralliseen sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksytyn ISB:n yksi perusajatus oli työllistää ihmisiä, joille
kovat markkinatalouden lait eivät siihen antaneet mahdollisuutta.
Nyt Sirpa kuitenkin halusi vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmpin, muutenkin kuin oman työnsä kautta. Hän aloitti toimimalla
omassa kotikaupungissaan, Varkauden Yrittäjien puheenjohtajan roolissa. Parin vuoden kuluttua Sirpa valittiin kuitenkin
vastoin odotuksia ensimmäiseksi Savon Yrittäjien naispuheenjohtajaksi - perinteisesti tuo paikka on kuulunut
konservatiivisen teollisuuden edustajille. Vuosien 2008-2010 aikana Sirpan aktiivisuutta puheenjohtajana kiiteltiin
monelta suunnalta. "Kiertävän puheenjohtajan" rooli veikin Sirpalta 2-3 päivää joka viikosta. Tämä jos mikä on osoitus
halusta vaikuttaa, tahdosta tehdä yhteiskunnasta hieman parempi.
Eräänä päivänä 2010 Sirpan puhelin soi, ja häntä pyydettiin Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi. Parin kuukauden
pohdinnan jälkeen hän päätyi asettumaan ehdolle. Tieto ehdokkuudesta levisi nopeasti - ehkä jopa liian nopeasti - ja
Sirpalle muodostui parissa viikossa vahva kannattajajoukko. Tästä alkoi tämän Sirpan tukijoiden sivuston tarina.
Sirpa Alho-Törrönen eduskuntaan!